Kiireisen lapsiperhearjen pyöritys
Tuntuuko sinusta, että jokainen päivä on yhtä kaaoottista selviytymistä aamusta iltaan ja elämäsi muistuttaa elokuvaa Elämäni murmelina?
Aamulla kun herätyskello soi, käynnistyy samalla juna, joka pysähtyy vasta illalla lasten mentyä nukkumaan. Kiire ehtiä päiväkotiin, kouluun ja töihin. Lapset eivät halua herätä eivätkä pukea eikä sinulla ole aikaa syödä aamiaista kun yrität saada kaikki ajoissa ovesta ulos.
Työpäivän päätteeksi kiiruhdat ruokakauppaan, nappaat jotain nopeaa syötävää, haet lapsen päiväkodista ja samalla kun lämmität mikrossa valmiateriaa, koululainen kertoo kadottaneensa takkinsa, hanskansa ja koulukirjansa. Läksyt on (tietenkin) tekemättä ja lasten harrastukset alkavat tunnin päästä. Haluat kuitenkin ehtiä niihin, sillä se on päivän ainoa hetki, jolloin voit hetken istua hiljaa, kunnes haet taas lapset ja lähdet valmistamaan iltapalaa.
Hengästyttääkö? Ainakin minua.
Monen arkipäivää
Edellä kuvattu on kuitenkin lukuisissa lapsiperheissä arkipäivää ja tilanne on vielä kaaoottisempi jos mukana on syystä tai toisesta vain toinen vanhemmista. Miten ihmeessä tähän saa mahtumaan itsestä huolehtimista ja terveellisiä elintapoja?
Ennakoimalla.
Elin itse pitkään vain tulipaloja sammutellen, yritin suoriutua siitä hetkestä ennen kuin seuraava tilanne tulee vastaan. Samaan aikaan elin järkyttävässä kuolemanpelossa ja pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti. Hetken aikaa tunsin olevani superihminen, joka kyllä hanskaa lapsiperhe-elämän.
No eihän se pitkälle kantanut. Stressi, kiire, huoli, huono ruokavalio (usko pois, pyrkimys terveellisyyteen ei tuonut terveyttä) ja huono nukkuminen johtivat lopulta siihen, etten enää jaksanut. Satuin törmäämään hyvinvointialaa opiskelevaan henkilöön, joka tarjosi valmennusta opiskelijahintaan. Epätoivoissani tartuin siihen, kaipasin uutta näkökulmaa.
Tämä valmentaja (en muuten tiedä, työskenteleekö hän tätä nykyä alalla vai mitä hänelle kävi) sai minut vakuuttuneeksi siitä, että minun on raivattava aikaa itselleni omasta elämästäni. Kuulostaa hullulta, että elän, mutta oikeasti en elänyt, vain suoritin. Tämä ajatustyö vei kuitenkin vielä vuoden, pari ennen kuin mitään konkreettista tapahtui.
Miten hoidin homman?
Olen vakuuttunut siitä, että harrastukset ovat lapsille hyväksi, enkä ole koskaan niitä heiltä kieltänyt, joskaan en myöskään pakottanut. Kuitenkin minunkin on huolehdittava omasta jaksamisestani ja niin kurjalta kuin se voi kuulostaa, omaa jaksamista voi edistää liikunnalla. Sopivassa suhteessa liikuntaa ja lepoa sekä riittävästi ruokaa, auttaa ihan oikeasti jaksamaan arjessa.
Disclaimerina kuitenkin mainittakoon, että on tilanteita, jolloin lepo on parasta lääkettä keholle. Kuuntele siis kehosi viestejä, mutta pyri liikkumaan jaksamisen mukaan.
Niinpä päätin laatia viikoittaisen aikataulun lasten harrastusten ympärille. Yksinkertainen runko:
- liiku kun lapsi harrastaa (lenkki, kuntosali, uinti tmv.)
- ota muut lapset mukaan liikkumaan kun yksi harrastaa (käykää yhdessä vaikka leikkipuistossa, luistelemassa jne)
- ennakoi ateriat
- vastuuta muita aikuisia kuljetusrumbaan ja hyödynnä aika lepoon/ kokkaukseen/ liikuntaan/ tmv
- priorisoi uni (ei yömyöhään Netflixiä!!)
Tätä postausta toivottiin itseasiassa juuri ennen kuin lapsemme päätti alkaa uudestaan harrastaa jalkapalloa. Kolme vuotta hän kävi aktiivisesti treeneissä, kunnes piti vuoden tauon. Nyt on paluu treenien rytmittämään viikkoon, joka tuntuu itseasiassa oikein kivalta ja postaus on siis itsellekin ajankohtainen kun hahmottelen kuinka viikot kulkevat.
Jos lapsesi ei harrasta, voit silti tarkastella tulevaa viikkoasi ja löytää sieltä hetkiä, jolloin ehdit ruokakauppaan, kokkaamaan, liikkumaan ja minä päivinä on niin kiire, että ruuan olisi hyvä olla valmiina kotona odottamassa. Samoin voit tehdä työpäivillesi. Miltä ne näyttävät? Löytyykö sieltä päiviä, jolloin et ehdi lounasravintolaan ja tarvitset eväät ja päättyykö vuorosi jonain päivänä siihen aikaan, että ehtisit hieman ulkoilemaan valoisaan aikaan? Älä jätä päätöksiä saman päivän aamuihin, vaan tee päätös jo ennen sitä, näin varmistat onnistumisen.
Meidän viikko:
Maanantai. Ei vakituisia harrastuksia, itse käyn aamuisin lenkillä tai omatoimitreeneissä koirien kanssa. Jos lapsi ei ole kavereillaan, teemme yhdessä jotain kevyttä, kuten ulkoilutetaan koirat. Ihanaa aikaa yhdessäololle. Varmistelen tulevan viikon ruokahuoltoa jos en sunnuntaina muistanut kaikkea.
Tiistai. Lapsen treenit 17.30 - 19.00. Omat pelastuskoiratreenit osuu samalle päivälle klo 18.30 -->, joten jos ei isä/ muu pääse hakemaan lasta treeneistä, jätän omani väliin ja käyn tuona aikana lenkillä tai salilla. Ruoka on tehty aiemmin valmiiksi, jotta koulu- ja työpäivän jälkeen on aikaa pienelle levolle, läksyille ja syömiselle. Lapselle välipala treenien jälkeen ja itselle patukka/ smoothie/ urheilujuoma jos lähden omiin treeneihin enkä lenkille.
Keskiviikko. Lapsen treenit 17.30 - 19.00. Omat pelastuskoiratreenit osuu taas samalle päivälle klo 18.30 alkaen, joten sama homma, jos isä/ muu ei pääse hakemaan, jätän omat treenit väliin ja keksin muuta. 1,5 tuntia on itse asiassa kiva treenien pituus, olen laiska kävelemään pitkiä lenkkejä ja näinä päivinä sille on hyvä tilaisuus. Ruoka on jälleen etukäteen tehty, jotta koulu- ja työpäivän jälkeen jää aikaa muullekin kuin kiireiselle häsläämiselle. Lapselle jälleen välipala treenien jälkeen ja itselle patukka/ smoothie/ urheilujuoma jos tarve.
Torstai. Omat agilitytreenit klo 17 - 18 + jäähdyttelevä lenkki. Tarkoittaa yleensä sitä, että aiemmin viikolla valmistellut ruuat on jo syöty ja työnnän uuniin todennäköisesti kalapuikkoja ja ranskalaisia, koska treeneihin täytyy pitkän välimatkan vuoksi lähteä jo klo 16. Itselle taas treenien jälkeen jokin välipala. Lapsi tekee isänsä kanssa läksyt ja puuhaavat jotakin jos puuhaavat.
Perjantai. Lapsen treenit 17.30 - 19.30. Hyvä pitkä väli esimerkiksi kuntosali + uinti -yhdistelmälle tai vaihtoehtoisesti tietokonehommille, joita yrittäjällä riittää. Perjantaille en ole todennäköisesti ehtinyt valmistaa mitään etukäteen, joten ruuaksi valmistuu jotain nopeaa ja välipalakaapista lapselle jotain treenien jälkeen. Välipalakaapissa pyrin pitämään jatkuvasti välipalakeksejä ja -patukoita. smoothieita, urheilujuomia/ -jauheita, vichyä, mehuja tmv. Lisäksi löytyy hedelmiä ja kasviksia.
Viikonloppu. Vielä yhdet lapsen treenit, omaa liikuntaa, yhdessä tekemistä ja olemista. Sunnuntaisin teen silmäyksen tulevaan viikkoon ja valmistelen ruuat. Treenipäiville pyrin kohdistamaan energiapitoisemmat ruuat, ei siis kanasalaattia rankkoina treenipäivinä. Lämpimien aterioiden lisäksi teen myös töihin eväät sekä pilkon kasviksia sellaisenaan syötäväksi sekä teen salaattia. Salaattia en ole saanut säilymään koko viikkoa ennen kuin menee vetiseksi, mutta tiiviisti suljetun kannen alla säilyy hyvin muutaman päivän.
Voi kuulostaa ikävältä uhrata sunnuntaista tunti ruuanlaitolle, mutta se kannattaa ehdottomasti! Sen sijaan, että juokset ruokakaupassa miettimässä mitä kokkaisit ja nälkäisenä hotkit automatkalla suklaapatukoita, ennakointi vapauttaa aikaa ja tuo arkeen järkeviä ruokaratkaisuita. Kokkauspäivän ei tarvitse olla juuri sunnuntai, se voi olla mikä tahansa päivä, jolloin sinulla on aikaa siihen. Tee ruokia, jotka säilyvät hyvin ja esimerkiksi monien keittojen maku paranee kun niitä lämmittää pariin kertaan. Loppuviikolle voi suunnitella vaikkapa pakasteita, itse tehtyjä tai kaupan valmiita.
Kun olet pilkkonut myös kasviksia ja hedelmiä valmiiksi kannellisiin rasioihin, tulee niitäkin syötyä vaikka olisi kiire. Oikeasti kasvisten pilkkominen ei vie minuuttia, kahta pidempään, mutta kun on nälkä, väsy ja kiire, se minuutinkin homma voi olla liikaa. Näin varmistat siis ruokavalion terveellisyyden myös kiireessä.
Muista uni
Kun olet paahtanut tukka putkella heräämisestä lähtien, voi lasten mentyä nukkumaan se Netflix houkutella. Tai ihan vain kissavideoiden selailu puhelimelta. Tällainen "oma aika" voi tuntua mukavalta nollaamiselta, mutta se syö aikaa uneltasi sekä itse asiassa puhelimen selailu ei rentouta, vaan pitää aivosi edelleen aktiivisina.
Joten jos et malta mennä nukkumaan heti lasten nukahdettua, tee jotain, joka ei ole puhelimella tai televisiolla. Koomaa sohvalla seinää tuijottaen, silitä koiraa, käy kuumassa suihkussa, lue kirjaa tai nauti kuppi (kofeiinitonta) teetä. Tai nappaa puoliso kainaloon ja jutelkaa kuluneesta päivästä.
Riittävä nukkuminen on tärkeää lapselle, sen varmasti jokainen tunnustaa. Mutta riittävä nukkuminen on yhtä tärkeää aikuisellekin. Varaa siis riittävästi aikaa rauhoittumiselle ja unelle. Kun olet nukkunut hyvin, aamulla on hieman helpompaa herätä eikä väsymys paina kesken kaiken yhtä helposti. Hyvä uni heijastuu myös siihen, että jaksat suunnitella ruokailuja, käydä ruokakaupassa, kokata ja liikkua.
Avaimet jaksamiseen:
- riittävä uni (lataa akku)
- riittävä energiansaanti (muista ja uskalla syödä riittävästi)
- riittävä liikunta (hyvä kunto auttaa muuallakin kuin juoksemisessa)
Käänteisesti siis univaje, liian vähäinen energiansaanti ja huono kunto yhdessä takaavat sen, että arki sakkaa ja heräämisestä alkaen päivä tuntuu jo ylitsepääsemättömän vaikealta. Kova kahvin kittaaminen ei pelastasta näiltä. Jos tunnistat, että sinulla on kaikki osa-alueet pielessä, aloita yhdestä kerrallaan ja aloita tuossa järjestyksessä uni --> ruoka --> liikunta. Kun oma jaksaminen on paremmalla tolalla, jaksat keskittyä arjen ennakointiin ja löydät sieltä hetkiä omalle ajalle, liikunnalle, ruuanlaitolle ja ihan vain yhdessäololle.